Vietettyäni kaksi aamua seminaarin maailmassa, opin seuraavat asiat venäläisestä kulttuurista:
-passin katoaminen virkailijan kanssa on täysin normaali tervetulokäytäntö ja siitä ei tulisi huolestua (onneksi muiltakin suomalaisilta otettiin passi, hieman hengittäminen muuttui tiheämmäksi)
-venäläisille sana "ei" tarkoittaa "aloitetaan neuvottelut"
-tittelit ovat aina hyvin pitkät ja niitä tulee käyttää korostaen (tässä tapauksessa olin vain "press")
-venäläisiä ei etunimitellä (yhä press, neiti press)
Olisin tietysti voinut talousaiheisia juttuja kirjoittaessani vedota tietämättömyyteen metsästyksen, kalastuksen ja karhujen katselemisen suhteen, mutta ajattelin nyt avartaa tietämystäni ja kirjoitin kaksi (nyt omakehu haisee) helvetin hyvää juttua.
Oli kieltämättä mielenkiintoista tehdä muistiinpanoja maatalouden kehittämisestä, kun en edes tiennyt mitä on metsäkana ja miten tärkeä asia onkaan Karjalan tasavallan 530 000 metsäkanaa. Nyt siis tiedän. Huomasin tämän ollaan rehellisesti uusavuton hesalainen -tyylin toimivan ja suomalaiset edustajat olivat enemmänkin kuin ystävällisiä. Toisaalta olisin voinut jättää kertomatta etten ole koskaan kalastanut, metsästänyt, nähnyt karhua ja vastustavani turkistarhausta. Mutta muuten meni hyvin.
Pidän kolmen viikon semi-loman ja aloitan sen tutustumalla Venäjään hieman paremmin. Suunnitelmassa on tutustua tutkintavankilaan, posliinimuseoon ja vain olla kirjoittamatta pariin päivään.